Lumikko!

Kun ois iso tyttö ja pikkutyttö

enkä tiedä kumman tahtoisin

iso tyttö ja pikkutyttö

enkä tiedä kumman tahtoisin

toinen kaiken kokenut on

toinen on niin viaton

en osaa päättää

menen vaan

Jokainen on varmaan elämässään ainakin kerran joutunut pyörtämään sanansa "en koskaan...", kääntämään takkia ja myöntymään. Minulla se "ei koskaan" oli vielä jokunen aika sitten 29" - eihän 170cm pitkän kuskin kannata sellaista traktoria missään nimessä laittaa, sehän on hidas kääntää, eikä mahdu mutkapoluille kunnolla. Ja 29" täysjoustot, huh! Nehän ne vasta metsäkoneita on pitkine takahaarukoineen, urakkanuppi vain puuttuu ohjaustangosta.

Niin se vaan mieli kuitenkin muuttuu ja takin vuoripuoli pyrkii esille, kun sattuu se oikea kohdalle. Viimeisen kahden vuoden aikana olen koeajanut ja vertaillut varmaan useampaa pyörää, kuin koskaan aikaisemmin, 27,5" jäykkäperäisiä ja täpäreitä, sekä 29" jäykkäperäisiä ja täpäreitä. Ja olin vielä heinäkuussa hyvinkin varma pyöräkuumeeni kohteesta, siis siihen asti kunnes kävin suunnistusreissun yhteydessä Tampereella koeajolla.

Tampereen Sportaxin palvelu yllätti minut kesällä todella positiivisesti! Vaikka Santa Cruzin pyörät ovat enemmän ja vähemmän tilaustavaraa, on heillä liikkeessä erikseen demopyöriä, joita saa lainata kunnon testiajolle. Sportaxin Sami neuvoi suorimman reitin Kaupin kallioille, sanoi, että ei ole turhaa kiirettä takaisin ja ehti vielä lenkin päätteeksi spekuloimaan pitkään eri kiekkokokojen merkitystä ja runkogeometrioita. Sen verran hyvää palvelu oli, että reissun jälkeen pyysimme Vesikon Janilta tarjouksen Santa Cruz Tallboy C -rungosta, valkoisena tietenkin.

Kun kuulosti, että 2015-malliston värejä ei olisi aivan heti saatavilla, jäimme odottamaan kauden loppumista tilauksen kanssa, silloin olisi aikaa rakentaa ja speksata osiakin paremmin. Yllätys olikin melkoinen, kun saimme elo-syyskuun vaihteessa tietää, että speksattu runko oli saapunut juuri Tampereelle. Periaatteessa vaihtoehtona olisi ollut luottaa Matkahuoltoon pyörän toimituksessa, mutta kävin sen verran kuumana, että en olisi malttanut odottaa moista. Onneksi Kimmo tuumasi, että meillähän on vapaa viikonloppu tulossa ja auto tykkää siitä, että sillä ajetaan. Joten lauantaiaamuna varhain heitimme tarvittavat osat kyytiin ja suuntasimme Tampereelle.

Olimme Tampereella vähän ennen puoltapäivää ja kunhan olimme hetken hiplanneet uutta runkoa ja kuolanneet kaupan muita pyöriä, alkoi Sami pulttaamaan osia kiinni raamiin. Kasaaminen ei välttämättä edennyt aivan samanlaisessa tahdissa, kuin keskimääräisen laatikkopyörän rakentaminen. Muun muassa 156 millisellä Q-factorilla olevan kampisetin sovittaminen teetti hivenen töitä. Mutta kunhan prikat keskiön ja rungon välissä olivat oikeassa järjestyksessä, niin hyvinhän ne mahtuvat pyörimään. Kummallekin puolen jää ihan useita millejä tilaa.

Lopulta iltapäivällä Tallboy oli viimein kasassa ja pääsin heittämään ensimmäiset kierrokset. Hyvältähän se tuntui, joskin Kimmolta lainassa olevilla osilla hivenen omituiselta. Gripparia en ole käyttänyt sitten vuoden 2003 ja 72 cm tanko tuntui pikkuisen överiltä. Joka tapauksessa loistava hankinta ja loistavaa palvelua! Pyörä autoon, nopeat kiinalaiset naamaan ja takaisin tien päälle. Kimmo löi oikean tennarin samaan asentoon, kuin tulomatkalla ja hetken päästä olimme takaisin Kempeleessä.

Kunhan viimeiset kisat olivat ohi, purin Anthemin ja pääsin vihdoin kasaamaan Tallboyta omilla osillani. Samalla vanha Foxin keula sai uuden maalipinnan ja ulkonäköön sopivammat tarrat. Myös ohjaamoa piti vähän rukata tutumpaan suuntaan 75 millisellä Syntace F109 -stemmillä ja suoralla Easton EC90 -satulatolpalla. Muuten Anthem sai toimia osaluovuttajana kiekkoja ja kampia lukuunottamatta, joista ensimmäiset ovat Kimmon vanhat kisakiekot ja jälkimmäiset jäivät jäljelle jäykkäperäisestä Giant XTC Alliance:sta. Lopputuloksena on 10,7-kiloinen 2x9 -voimansiirrolla varustettu pikkupeto.

No onko niillä vehkeiden koolla väliä? Vielä en pysty tähän täysin vastaamaan, mutta ensimmäisellä testilenkillä varovainen Ellinmaan radan täysiä läpiajaminen päätyi 13 sekunnin päähän kaikkien aikojen ennätysajasta. Ei ollenkaan pöllömpi suoritus ottaen huomioon, että se tehtiin illan jo hämärtyessä, minun hämäränäöllä loppukierros piti ajaa ulkomuistista ja edellisestä Ellinmaan treenistä oli jo pari kuukautta aikaa.

Suurin muutos tuli metsäpätkällä, pyörä ylittää juuret ja kääntyy ällistyttävän helposti tiukoissa mutkissa kovemmassakin vauhdissa. Mutta ei Tallboy ole huono mäessäkään - päin vastoin! Mäki nousi helpomman oloisesti, vaikka pyöriviä massoja on enemmän kuin 26" Anthemissa. Parhaiten hyödyn huomaa polulla, jossa ennen 26" täysjoustolla piti tehdä koko ajan töitä vauhdin ylläpitämiseksi. Nyt samalla työmäärällä vauhti vaan kiihtyy ja välillä ohjaamo onkin käsiä täynnä, kun mutkat tulevat totuttua nopeammin vastaan. Ja, jos minä joskus luulin, että olen nopea teknisissä paikoissa, niin lienen ollut väärässä - nyt kivikot menevät ihan oikeasti ajamalla läpi!

Wikipedia tietää kertoa Lumikosta seuraavaa:
---
Lumikko (Mustela nivalis) on Euroopan pienin näätäeläin. Pohjoisen pientä eläintä sanotaan pikkulumikoksi (Mustela nivalis nivalis). Sen turkki on talvella kokonaan valkoinen, joskin joillakin yksilöillä voi olla ruskeasta kesäturkista jääneitä laikkuja. Pikkulumikon vatsapuoli on myös kesällä valkoinen, selkäpuoli ruskea, ja raja näiden välillä on suora ja terävä. Tassut ovat päältä valkoiset.

Lajin näkeminen on harvinaista, sillä se pysyttelee suurimman osan ajasta kasviston suojassa ja myyrien koloissa. Välillä eläin kuitenkin tulee esiin, nousee takajaloilleen, tähystää ja jatkaa matkaa kunnes katoaa taas myyränkoloon. Lumikko on liikkeiltään vikkelä ja liikkuu yksinomaan aaltomaisesti loikkien ja jatkuvasti pysähdellen. Pienet vesiesteet ja puut eivät sen menoa estä, sillä se on varsin ketterä uimari ja kiipeilijä. Lumikko on ainoa petoeläin Euroopassa, joka mahtuu kulkemaan myyrien käytävissä.
---
Kuulostaa parin lenkin jälkeen jotenkin tutulta - ei kovin kauas mene lopputuloksesta!