maanantai 27. huhtikuuta 2015

Päivät kuluu hukkaan

Olen jo pitkään ihmetellyt, että Fillarifoorumi taitaa olla maailman ainoa harrastefoorumi, missä jatkuvasti nousee esiin kysymys, kuinka voisi harrastaa lajia harrastamalla sitä mahdollisimman vähän. Siis vähän niinkuin elokuvaharrastaja kysyisi "Riittääkö, jos katson pelkät trailerit?"

Aivan, kuin pyörällä ajaminen olisi jokin painolasti, mitä pitää tehdä mahdollisimman tehokkaasti, mahdollisimman vähän, jotta sitten yhtenä päivänä vuodessa voi rykäistä Pirkan Pyöräilyn, Tahkon, Jämin, Syötteen tai jonkin muun huikean haasteen läpi. Tai tehomittariin pitää saada 20 minuutin testissä jokin tietty keskiarvolukema kesään mennessä mahdollisimman tuottavalla harjoittelulla, kunhan siihen ei vain käytä liikaa aikaa viikossa. Kovin jätkä on se, kuka vetää paikalliseen kymppitempoon tiukat lukemat niukimmilla treenitunneilla.

Onhan se tietenkin hölmöä käyttää enempää aikaa jonkin asian saavuttamiseen, kuin on välttämättä pakko. Etenkin työelämässä on hyvinkin tuttua, että projektit pitää saada aikataulussa maaliin, laskutus asiakkaalta rullaamaan ja yläkerran talousosasto tyytyväiseksi. Enkä kotonakaan mieluusti käytä viikkosiivoukseen juurikaan enempää minuutteja, kuin on aivan pakko. Mutta, että pitäisi vielä harrastaakin samalla tehokkuudella? Ei, kiitos.

No, toisaalta itse kuulun varmasti siihen toisen ääripään ongelmaryhmään, joiden mielestä pyöräily on niin hieno harrastus, että sitä pitäisi vähentää radikaalisti, jotta jäisi aikaa harjoittelullekin. Ei ole aivan yksi, eikä kaksikaan kertaa, kun sunnuntain lenkki menee hieman pitkäksi, eikä vielä tiistainakaan ole aivan paras jalka voimaharjoitteluun. Tai viikolla jokin kotimatkalle aikataulutettu kevyehkö maastolenkki johtaa siihen, että löydän itseni seitsemän aikaan illalla Kalimenojan varresta seikkailemasta ja matkaa kotiin olisi vielä rohkeat 30 kilometriä. Tämähän on tietysti kovastikin paheksuttavaa, koska taaskaan ei ole aivan tuoreinta kyytiä tarjolla seuraavan päivän vauhtikestävyystreeniin.

Itsekin huomasin toissa sunnuntaina paheksuvani itseäni illalla kahdeksan aikaan, kun autossa oli yhä talvirenkaat alla, tiskit olivat yhä pöydällä ja Helin täysjoustokin roikkui korjaustelineessä keväthuoltoa vailla. Itse en ollut saanut koko päivänä mitään aikaan. Aika oli mennyt maantielenkillä ja Amstel Gold Racen lähetystä katsoessa paikallisen baarin screeniltä. Mutta hetkinen, seis! Olin nukkunut pitkään, nauttinut loistavan aamupalan, saanut kaiken arkihässäkän vastapainoksi harrastaa juurikin sitä, mistä eniten pidän, olin vienyt vaimoni ulos syömään, nauttinut pari hyvää mallasjuomaa ja saanut vielä nauttia penkkiurheilustakin muutaman tunnin ajan.

Viime viikonloppuna sunnuntai meni jokseenkin samalla kaavalla. Vietimme tällä kertaa Suvin ja Helin kanssa erittäin hienon päivän maantiellä ja seurasimme Liege-Bastogne-Liegen ratkaisuhetket maittavan aterian parissa yhdessä. Jos päivät kuluvat hukkaan noin, niin oikein mieluusti lasken niitä ja saan luvuksi paljon!

4 kommenttia:

  1. Hyvää pohdiskelua ! Kaikelle on aikansa ja ... aikansa :) Tämmöstä tasapainottelua se on koko kaunis elämä. Syötteellä talviajellessa Läskipyörällä, olisi varmaan "kisa"-kaudelle ollut parempi ajaa vetoja tai nostaa punttia, mutta talvi meni jo :)
    Nautitaan ja välillä voidaan vähän kärsiäkkin.
    Terv.
    https://instagram.com/skisoini/

    VastaaPoista
  2. Ystävämme Taneli kommentoi jonnekin aikanaan, että "Talvipölhöily rules!". En ole keksinyt vastaanväitettävääkään siihen. Ja kyllä Kyösti sun talviseikkailut ovat olleet sellaista luokkaa, että sääli, jos ne olisivat jääneet tekemättä mitalijahdin takia.

    Veikkaanpa silti, että sinäkin ehdit vielä tekemään vetoja aivan riittävästi, että kesän kisoihinkin löytyy vauhtia. ;)

    VastaaPoista
  3. Me ei ole muuten ajettu koskaan maantiesiivua teidän suunnalla. Nuo kuvailemasi setit olisi juuri sitä mihin voisin olla enemmän kuin innokas! Kuulosti kyllä varsin hienolta sapluunalta, joten ensikeväänä viimeistään? Pidin muuten tuossa parin viikon jakson, jossa ei tullut kuin pari 1,5h spinningiä ja pari 2,5h viikonloppulenkkiä. Viimeviikon loppupuolella alkoi olla jo olo, että "mä oon taas ihan läski, paska, hidas, ei musta ole mihinkään". Mitäpä sitten viimeviikonloppu ja pari pidempää siivua saivatkaan aikaan. "No en mä vissiin olekaan ihan niin huono" ;)

    VastaaPoista
  4. Kiva löytö tämä blogi. En tiennyt yhtään että teillä on tällainen.

    Aiheisiin: tuttua myös juoksun harrastuspiireissä. Hirveät HIITtitreenit ja Holménin ohjelmat on tuttua kauraa juoksufoorumilla. Kyllähän noilla saa kunnon nopeasti piikattua, mutta etenkin nuo Holménin ohjelmat vaatii kyllä hirmuista kuntopohjaa että päästään kunnon tuloksiin. Ei noilla mun mielestä kannata lähteä ensimmäisenä liikkeelle...paitsi ehkä jos tavoitteena on tosiaan saada vähän kokeiltua juoksua ja lompsittua läpi paikallinen hölkkäkisa. Vähän monisyinen aihepiiri, josta kyllä juttua riittää pitemmäksikin aikaa.

    VastaaPoista