keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Jotain sinistä...

Voisinks mä olla se sulle, se tunne? 
Anna mun olla syypää sun hymyyn.
Mul on kaikki mitä sä tarttet, mä näytän hyvält sua varten. 
Anna mun olla syypää sun hymyyn.


Joskus elämässä tulee vastaan tilanteita, joita ei voi järjellä selittää. Liekö sitten syynä se, että aloitin maastopyöräilyn jäykkäperäisellä aikanaan, vai että tykkään vieläkin ulkoiluttaa cyclocross-pyörää "väärillä" poluilla, tai jokin muu kiero mieltymys. Tämä tarina ei ole jatkoa erilaisten pyörätyyppien vertailuille, vaan tämä on julkinen riemunkiljahdus aikuiselta ihmiseltä, joka löytää lapsellisen ajamisen riemun saatuaan uusia leluja.

Ja sitten se uusi lelu: Giant XTC Alliance, vuosimallia 2010. Uusi, sininen, puoliksi kuitua (yläosa) ja puoliksi alumiinia (alaosa), kevyt, mutta todella mukava takapuolen alla. Löytyi saksalaisen nettikaupan alennusmyynnistä. Niin ja muistinko mainita, että se on sininen?

Pakettiin kuuluivat normaalit perushyvät osat, mutta koska olen jo muutaman vuoden kuulunut SRAM-leiriin ja vino pino kevyttä putkiosaa odotti uutta pyörää kotosalla, päätyi pyörä ennen ensimmäistäkään testiajoa purettavaksi ja uudelleen kasattavaksi yli kaksi kiloa kevyempänä. Ensimmäiset 300km on jo ajoa takana ja pyörä alkaa istumaan käteen, pientä säätöä ja hankintoja tosin tarvitsee edelleen tehdä: satula ja tolppa ovat lainassa sinkulasta, kammet ja polkimet ovat lainassa Anthemista ja jarrut ovat perheen varajarrut, eli Avidin mekaaniset levyt. Painoa tällä hetkellä on 9,2kg polkimien kanssa, mutta jarrujen ja tolpan vaihtamisen jälkeen olisi tavoitteena päästä kahdeksalla alkaviin lukemiin.

Osat:
Runko Giant XTC Alliance (S-koko)
Keula FOX 32 FIT RL100
Ohjainlaakeri FSA
Stemmi Ritchey WCS 100mm / 25,4mm
Ohjaustanko Easton EC90
Satulatolppa Thomson Elite
Satula Selle San Marco Aspide Glamour
Vaihdevivut Sram X-9
Etuvaihtaja Shimano Deore
Takavaihtaja Sram X-0
Kammet Shimano XTR, 28-38 TA Specialites -rattailla
Jarrut Avid BB7 Mountain, Speed Dial 7 -kahvoilla ja Hope Mono Mini 160m/140mm levyillä
Kiekot DT Swiss 240s + NoTubes ZTR Podium MMX
+ Sapim CX-Ray
Renkaat Schwalbe Rocket Ron 2,1", Furious Fred 2,0"
+ Schwalbe XX-light sisurit
Polkimet Look Quartz

Joku tarkkasilmäinen saattaa huomata, että ohjaamon ja kiekkojen osalta pyörä muistuttaa aikaisemmin esittelemääni Anthem X:ää todella paljon. Anthem päivittyi samalla ohjaamon osalta kevyellä kuituraiserilla ja lyhyemmällä (ja kevyemmällä) Syntacen F99 -stemmillä, joten stemmi ja tanko olivat vapaat uuteen pyörään. Kiekkojen osalta kevyemmät kiekot päätyvät aina siihen pyörään, jossa niille sillä hetkellä on käyttöä eniten. Tällä hetkellä tosin säästelen niitä ja ajan pitkää lenkkiä vanhoilla kiekoillani ja pistosuojatuilla Schwalben Sammy Slickeillä.



Ja sitten sitä ajamisen riemua, voi pojat! Runko suodattaa pienet epätasaisuudet pois ja samalla kuitenkin kiihtyy kuin pieni eläin. Helpoilla poluilla ja sorateillä pyörä on juuri parhaimmillaan, yllyttäen spurttaamaan ylämäkiin ja avaamaan kaasua jokaisesta polunmutkasta. Tämä on siis täydellinen sunnuntaipyörä - valintani pitkälle eeppiselle maastopölhöilylle, jossa pakataan reppuun evästä ja lähdetään etsitään uusia polkuja kaukaa kotoa palaten vasta illan viilentyessä ja ilta-auringon häikäistessä silmiä.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Syypää sun hymyyn

Viime viikolla tapahtui pyöräilyharrastuksen parissa enemmän kuin useampana kesänä yhteensä. Ensin pääsin lyhyehköllä varoitusajalla Eurobike-messuille mukaan uutuuksia ihailemaan, tuliaisina oli 4 kiloa esitteitä ja lehtiä, sekä muutama sata kuvaa. Reissu oli vallan mainio, vaikkakin rankka. Ensimmäisenä aamuna herättiin neljältä, jotta ehdittiin messuille ennen aamuruuhkaa ja toisena päivänä sitten istuttiin ruuhkassa pari tuntia. Jalat ja selkä olivat aika tiukilla, kun käppäilin hallista toiseen ja ihmettelin kuidun ja bling-alumiinin määrää. Vähän yli 1200 näytteilleasettajaa, 13 isoa hallia ja aula+ulkotilat päälle - työkaverit kertoivat, että kyseessä on isoimmat messut tungettuna pienimpään tilaan.

Jo ensimmäisenä iltana reissussa pärähti tekstiviesti puhelimeeni: "laatikossa oli lappu". Tiesin heti, mistä oli kyse ja valtuutin Kimmon heti paikalla hakemaan paketin postista. Siellä kun oli jotain pientä ja sinistä, jota olin odottanut pari viikkoa saapuvaksi. Giant XTC Alliance, vuosimallia 2010.

Torstaina yöllä kotiutuessani piti heti ensimmäisenä mennä katsomaan, minkälainen fillari paketista olikaan löytynyt. Varsin nätti tapaushan se oli, tosin selkeästi pienen laihdutuskuurin tarpeessa 11,13kg painoisena. Alkuperäiset osat kun olivat peruskauraa ja itselläni oli kuitutankoa ja kevyttä stemmiä odottamassa. Perjantaina työpäivän jälkeen sitten kipaisin kaupasta pari asennusolutta ja aloitimme pura-ja-kasaa -operaation. Kun liki kaikki osat kävivät vuorollaan punnittavana, kesti operaatio nelisen tuntia ja vihdoin illalla kympin aikaan pääsin ensimmäiselle lenkille korttelin ympäri. Hymy oli leveä ensimmäisestä polkaisusta lähtien.

Ja miksikö kolmas maastopyörä? No, kisakireätä jäykkistä oli ollut jo ikävä. Anthem X on erittäin hyvä pyörä, edelleen se paras valinta ryppyisille poluille, mutta joissakin kisoissa täysjoustosta ei vain ole ollut hyötyä. Joten, miksikäs ei?

Viikonlopun aikana osat hakivat paikkaansa ja pyörä keveni entisestään, yhteensä yli 2kg alkuperäisestä. Tarkempaa speksiä ja kuvia tästä operaatiosta seuraa lähiaikoina...