Viime viikonloppuna hiihtäminen tuntui jo todella hyvältä ja siksi lähdimmekin Syötteelle erittäin positiivisin mielin. Varasimme Pikku-Syötteeltä saunallisen kahden hengen huoneen täysihoidolla, jotta itse ei tarvitsisi vapaiden alussa huolehtia muusta, kuin itsensä ja vaatekassin roudaamisesta paikalle. Tein perjantai-iltana töiden jälkeen kummallekin yhden parin kapuloita matkaan ja tuumin, että lisää joutaisi voitelemaan Syötekeskuksen kopissa, jos niikseen tulee.
Syötteellä oli viikon mittaan tullut reilusti uutta lunta, eikä pakkastakaan ollut, kuin kolmisen astetta lauantaina, joten tein vanhoihin Fischerin RCR:iin voitelun, missä alimmaisena on normaaliin tapaan Rexin sinistä perusparafiinia, seuraava kerros saman firman saman väristä matalafluorista RCF:ää ja päällimmäiseksi sipaisin kerroksen HF violettia. Jokaisen kerroksen siklasin lämpimänä, annoin jäähtyä ja harjasin nailonilla huolella kylmänä ennen seuraavaa kerrosta. Eli ei mitään armotonta hifistelyä, mutta toimi!
 |
| Lunta! |
Ajoimme Syötteelle lauantaina aamusta ja olihan siellä lunta. Ladut olivat aivan priimakunnossa, joskin vielä kohtuu pehmeitä. Suksi toimi, kuin ajatus ja matkanteko kirjaimellisesti luisti. Kävimme mutkan Ahmatuvalla edestakaisin ja ainoa ongelma nousussa oli sauvojen ajoittainen uppoaminen, mutta muuten ei todellakaan päässyt valittamaan olosuhteista. Parikymppiä tuli matkaa helposti ennen hämärän tuloa ja sitten olikin jo aika lähteä majoitukseen ja syömään. Tein vielä illalla kaksi paria lisää, mikäli keli heittäisi enemmän pakkaselle, mutta eipä niille tullut sittenkään käyttöä - kotona voidelluilla mentiin kaikki kolme päivää läpi.
 |
| Syötteen ladut ovat aivan huippukunnossa |
 |
| Pikku-Syötteen suksien huoltotila. Swixin telineet ja säteilylämmittimet katossa - ei valittamista! |
Syötekeskus on hyvin lähellä täydellistä urheilijan tukikohtaa. Ruoka on kerrassaan mainiota, eikä huoneissakaan ole todellakaan valittamista. Kun sunnuntain ohjelma oli aamupala, puolentoista tunnin lenkki, lounas, vähän aikaa sohvalla pötköttelyä ja ampumahiihdon yhteislähtökisojen katselua Pokljukasta, sitten uudestaan iltalenkille Luppoveden valoladulle ja vielä siihen päivällinen päälle, niin oli jo hyvinkin likellä, ettei mennyt urheileminen vahingossa nautinnon puolelle.
 |
| Kyllähän näissä oloissa juurikin kaksi ihmistä mahtuu leireilemään! |
Kolmantena päivänä ei enää ollut aivan tavatonta iskua jaloissa, eikä varsinkaan yläkropassa, mutta kävimme retkeilemässä vasta-avatun kierroksen Syötteeltä Pytkynharjulle ja Naamankajärven puolelta takaisin. Eihän se vielä missään unelmakunnossa ollut, mutta passasi hyvin lähtöpäivän retkeksi. Kokonaisuutena viikonloppuun mahtui 68 km hiihtoa, runsaasti ulkoilmaa ja jopa aivan lomailuakin.
 |
| Riihituvan maisemissa |
Jos huomenna kävisi vielä tarkistamassa, joko Oulun seudun talvipolkuverkosto on iskussa, niin sitten joutaisikin heittää jalat sohvapöydälle ja ryhtyä joulunviettoon. Toivotamme kaikille lukijoille oikein hyvää joulua ja reipasta vuotta 2015!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti