keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Loppukauden ensimmäinen päivä

Kesäloma alkaa olemaan takanapäin, naamassa jyllää joku tulehdus ja alkukesä on mennyt kaikkea muuta tehdessä, paitsi kilpaurheilijalle tyypillistä pyöräilyä harrastaessa. Mutta, jos joinain vuosina on ollut loppukesästä motivaation puutetta ja kyllästymistä kisatouhuihin, niin siitä ei liene tänä kesänä pelkoa, tai sitten loppuun palamisen kynnys on laskenut jo todella alhaalle.

Kisainnosta kertonee jotain se, että menin ilmottautumaan jopa Alvajärven ympäriajoon päästäkseni johonkin harrastamaan numerolappu-ulkoilua. Yleensähän minun ja maantieyhteislähtökisan yhdistäminen on jokseenkin yhtä luontevaa, kuin matolääkkeen syöttäminen vastahakoiselle kotikissalle. Mutta kaikelle on annettava mahdollisuus, ehkä tänä vuonna pääjoukon kyttäily ja loppukiriasetelmien petaaminen ei alakaan heti, kun matkaa maaliin on enää 115 km?

Mutta, vaikka alkukausi onkin ollut erilainen, ei se tarkoita, ettäkö se olisi ollut yhtään sen tylsempi, kuin muutkaan kesät. Paljon on ollut erilaisia kohokohtiakin, joten laitetaanpa tähän väliin top 5, ettei totuus pääse unohtumaan:

1. Tukholman maraton: Ehdottomasti se tämän kesän kovin juttu, piste. Tätä on himoittu ja haluttu pitkään ja nyt se on vyöllä.

2. Santa Cruz Highball: Kuten yksi kovan luokan oululainen ajomies totesi "onhan se hyvä, jos noilla harrastevuosilla viimeinkin saa oikeankokoisen pyörän". Ei mitään lisättävää tähän kommenttiin, olo on kuin olisi oppinut uudelleen ajamaan maastopyörää.

3. Syöte MTB. Vaikka se onkin aina melko raastava kokemus olla lippusiiman väärällä puolella, niin tänäkin vuonna saatiin taas Krossikommuunin porukalla aikaan aivan kelpo häppeninki. Paljon ajajia, hyvä meininki, kovia kuskeja ja tiukkaa vääntöä.

4. Joupiska XCM Marathon: Harvoin jää kansallisen maastokisakauden aloitus näin myöhäiseksi, mutta parempi niinkin, kuin aivan keskeneräisessä kunnossa väkisin toukokuun alussa. Kisatuntuma oli koko ajan hallussa, tehoja ei luonnollisestikaan löytynyt aivan niin, kuin olisin halunnut, mutta ainakin osittain johtuen kohdasta 2, teknisesti ajo meni loistavasti - tuloksena ihan ok sijoitus (20.) ja hyvä mieli. Hyvää mieltä kasvatti rajusti myös Helin komia voitto naisten sarjassa!

5. Tervaetapit: Kesän toinen kova juttu tuolla lippusiiman väärällä puolella. Ammattimainen meininki hyvällä porukalla, paljon tosi kovia kuskeja ikäluokkien laidasta laitaan ja aivan viimeisiin hyvitysekunteihin asti tiukat skabat Oulun parhailla paikoilla.

Seuraavaksi lääkitsen tämän taudin kuuseen, käyn vetämässä hyvät maantieskabat Alvajärvellä, sitten pari viikkoa tiukkaa treeniä ja seuraavan kerran katsotaan Finlandiassa, mihin loppukausi lähtee viemään!

2 kommenttia:

  1. Semiä Alvajärvelle! Toivotaan parasta, pelätään pahinta. Alat ajamaan Saganmaisesti keula taivasta kohti ja karkaat, jos rupeavat sielä kyttäilemään!

    VastaaPoista
  2. Taidan valita siinä vaiheessa Saganin kokoelmasta sen auton katolle ajamisen ja karkaan saunaan. ;)

    VastaaPoista