No, ainahan loman voi kuitenkin lopettaa rytinällä, että on edes jotain mistä toipua töissä istuessa. Koko ajan intensiivisemmäksi muuttunut kesän treenijakso vihdoin poksautti auki sen kuuluisan ketsuppipullon korkin ja vauhtia alkoi löytymään. Pari viikkoa sitten Joupiskan maratonilla sain tästä pientä esimakua, kun voitin naisten kisan - harvoin on noin vaivattomalta tuntunut ajaminen maastossa.
Seuraavana päivänä vaivattomuus muuttuikin sitten vaivaisuudeksi, kun Vaasan XCO-kisassa Joupiskan jumittama selkä muutti ajamisen lähinnä kömpimiseksi. Kun Vaasan rata on sitä parasta XC:tä, eli teknisesti vaativa ja fyysisesti raskas, niin aika paljon herkempää ajamista olisi tarvittu. No, hieronnalla, jumpalla ja levolla tuo selkäjumi aina hellittää. Pitäisi vain yrittää uskoa, että kahtena peräkkäisenä päivänä ei vieläkään pysty ajamaan kilpaa, vaikka kuinka mieli tekisi.
Mutta kun tuosta selkäjumista ja Syöte MTB:n järjestelyistä päästiin eroon, niin viimeinen viikko oli taas varsin mallikasta menoa. Perjantaina olikin sitten hyvä hetki lähteä Raahen Rantajatseille. Aivan täysin jazzin perässä me emme sinne kuitenkaan lähteneet, vetonaulana kun oli illan viimeinen esiintyjä: Ricky Tick Big Band & Julkinen Sana. Illan ensimmäisenä Kekko Fornarelli Trio esitti varsin sulavaa ja miellyttävää jazzia ja toisena taas Mopo yhdisti jazzia 70-luvun punkkiin. Varsinkin Mopo sai meidän kummankin nauramaan ja ihmettelemään, että kuinka montaa soitinta kolme taitavaa muusikkoa voikaan yhtäaikaa soittaa. Tähän päälle sitten RTBB & JS roudasi lavalle 20-henkisen poppoonsa ja räjäytti raahelaisen pimenevän kesäillan uusiin atmosfääreihin.
Lisää kuvia keikalta.
Ääni käheänä, kädet hellänä taputtamisesta ja nimmarit pääsylippuihin kirjailtuina olikin sitten hyvä istahtaa autoon yhden aikaa aamuyöllä ja suunnata nokka kohti kotia ja omaa tyynyä. Kimmolla lauantaiaamu koitti varsin aikaisin, kun hän lähti kahdeksan maissa kaverin kyydillä Alvajärvelle maantiekisaa ajamaan. Minä jäin kotiin pötköttämään ja latailemaan akkuja siivouspäivään ja viikon viimeiseen kovaan treeniin.
Lauantaina iltapäivän puolella Kimmo sitten soitti ja kertoi kisan jääneen kesken puolivälissä, poskiontelotulehdukseksi äitynyt flunssa vaivasi edelleen liikaa. Samalla Kimmo tsemppasi minua hyvään treeniin, yleensä kun teemme kovat mäki- ja XC-kisatreenit yhdessä. Tsempistä olikin hyötyä ja sain lauantai-iltana tehtyä kesän tähän mennessä kovimman treenin Ellinmaan XC-radalla, vaikka jouduinkin heti alussa renkaan vaihtopuuhiin ja kokeilin pukkihyppelyä alamäessä.
Sunnuntaiaamuna viimeisen lomapäivän kunniaksi suuntasimme sitten auton nokan kohti Syötettä, sovittuna kun oli porukkalenkki Tanelin ja Köpin kanssa alkuiltapäivästä. Ennen lenkkiä ehdin käydä etsimässä mustikoita Pärjänjoen varren kankailta, mutta saalista ei tullut paria desiä enempää. Kävely tuntui kuitenkin hyvältä verryttelyltä lauantain treenin jälkeen, mutta siitä huolimatta ensimmäinen tunti Syötteen poluilla oli melkoista tuskaa jumissa olevilla lihaksilla. Pikkuhiljaa tilanne kuitenkin parani ja ajelimme vajaan 50km lenkin reiluun kolmeen tuntiin, välillä mustikoita polun varresta syöden.
Viikonloppu kruunasi loman todella hyvin ja nyt voi ottaa pari päivää kevyemmin kaikessa rauhassa. Vielä on muutama kova treeni jäljellä ennen Finlandiaa, joka on tällä hetkellä se seuraava tavoite. Sen jälkeen alkaakin pikkuhiljaa syyskuun kisoihin ja krossikauteen valmistautuminen, uusia CX-kuvioita on jo hetken aikaa pyöritelty keittiön pöydän ääressä sekä kalustopuolelle, että Oulun CX-skenen suhteen. Elokuun puolivälissä niistä sitten lisää...
Mutta kun tuosta selkäjumista ja Syöte MTB:n järjestelyistä päästiin eroon, niin viimeinen viikko oli taas varsin mallikasta menoa. Perjantaina olikin sitten hyvä hetki lähteä Raahen Rantajatseille. Aivan täysin jazzin perässä me emme sinne kuitenkaan lähteneet, vetonaulana kun oli illan viimeinen esiintyjä: Ricky Tick Big Band & Julkinen Sana. Illan ensimmäisenä Kekko Fornarelli Trio esitti varsin sulavaa ja miellyttävää jazzia ja toisena taas Mopo yhdisti jazzia 70-luvun punkkiin. Varsinkin Mopo sai meidän kummankin nauramaan ja ihmettelemään, että kuinka montaa soitinta kolme taitavaa muusikkoa voikaan yhtäaikaa soittaa. Tähän päälle sitten RTBB & JS roudasi lavalle 20-henkisen poppoonsa ja räjäytti raahelaisen pimenevän kesäillan uusiin atmosfääreihin.
Lisää kuvia keikalta.
Ääni käheänä, kädet hellänä taputtamisesta ja nimmarit pääsylippuihin kirjailtuina olikin sitten hyvä istahtaa autoon yhden aikaa aamuyöllä ja suunnata nokka kohti kotia ja omaa tyynyä. Kimmolla lauantaiaamu koitti varsin aikaisin, kun hän lähti kahdeksan maissa kaverin kyydillä Alvajärvelle maantiekisaa ajamaan. Minä jäin kotiin pötköttämään ja latailemaan akkuja siivouspäivään ja viikon viimeiseen kovaan treeniin.
Lauantaina iltapäivän puolella Kimmo sitten soitti ja kertoi kisan jääneen kesken puolivälissä, poskiontelotulehdukseksi äitynyt flunssa vaivasi edelleen liikaa. Samalla Kimmo tsemppasi minua hyvään treeniin, yleensä kun teemme kovat mäki- ja XC-kisatreenit yhdessä. Tsempistä olikin hyötyä ja sain lauantai-iltana tehtyä kesän tähän mennessä kovimman treenin Ellinmaan XC-radalla, vaikka jouduinkin heti alussa renkaan vaihtopuuhiin ja kokeilin pukkihyppelyä alamäessä.
Sunnuntaiaamuna viimeisen lomapäivän kunniaksi suuntasimme sitten auton nokan kohti Syötettä, sovittuna kun oli porukkalenkki Tanelin ja Köpin kanssa alkuiltapäivästä. Ennen lenkkiä ehdin käydä etsimässä mustikoita Pärjänjoen varren kankailta, mutta saalista ei tullut paria desiä enempää. Kävely tuntui kuitenkin hyvältä verryttelyltä lauantain treenin jälkeen, mutta siitä huolimatta ensimmäinen tunti Syötteen poluilla oli melkoista tuskaa jumissa olevilla lihaksilla. Pikkuhiljaa tilanne kuitenkin parani ja ajelimme vajaan 50km lenkin reiluun kolmeen tuntiin, välillä mustikoita polun varresta syöden.
Viikonloppu kruunasi loman todella hyvin ja nyt voi ottaa pari päivää kevyemmin kaikessa rauhassa. Vielä on muutama kova treeni jäljellä ennen Finlandiaa, joka on tällä hetkellä se seuraava tavoite. Sen jälkeen alkaakin pikkuhiljaa syyskuun kisoihin ja krossikauteen valmistautuminen, uusia CX-kuvioita on jo hetken aikaa pyöritelty keittiön pöydän ääressä sekä kalustopuolelle, että Oulun CX-skenen suhteen. Elokuun puolivälissä niistä sitten lisää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti