Juuri, kun suunnittelimme, että nyt alkaa tapahtumaan kaikenlaista mielenkiintoista ja alamme herättelemään blogia uudelleen henkiin, alkoi tapahtumaan heti kerrasta niin paljon, että blogin pitäminen ei hetken aikaan tuntunut kaikkein tärkeimmältä.
Pääsiäisen kohdille suunnittelimme Belgian reissua jo lähes perinteiseen tapaan, mutta eikös vaan jotkut palkintopösilöt päättäneet mennä räjäyttämään itsensä juurikin Brysselin kentälle silloin, kun meidän piti päästä ajamaan pyörää. Toisaalta saahan sitä koittaa tulla meidän ja pyörällä ajamisen väliin, tälläkin kertaa jäi yritykseksi. Pikkuisen parempaa efforttia ensi kerralla, sillä vieläkin pääsi helposti perille, piti vain hieman muuttaa matkasuunnitelmia ja kiertää Amsterdamin kautta. Oma hommansa siinäkin, mutta niin vain pääsimme perille ja poiskin. Siitä reissusta ehkä myöhemmin vielä kuvamateriaalia ja kertomusta tulossa, mutta juuri silloin blogin kirjoittaminen ei käynyt ensimmäisenä mielessä.
Emme ehtineet edes kunnolla takaisin Suomeen, kun kiinteistövälittäjämme soitti ja kertoi, että säätämömme on myyty. Tai siis olisi sillä ehdolla, että uusi asukas pääsee muuttamaan toukokuun alusta jo sisään. Eipä kai siinä, olihan meidän kotiintulon jälkeen melkein kolme viikkoa aikaa, mihin pitä mahduttaa kosteusmittaukset, kaupanteko, uuden tukikohdan etsiminen, kamojen pakkaaminen ja muutto. Helppoa, kuin heinänteko - kaikki valmistui aivan useita tunteja ennen määräaikaa, kiitokset ennenkaikkea ystäville, ketkä tulitte auttamaan muutossa, ilman teitä kamppeet eivät ikinä olisi liikahtaneet tuossa ajassa. No vappuna oli väliaikaiskämppä täynnä laatikoita, sänky juuri ja juuri kasassa, mutta jotenkin blogin kirjoittaminen ei silloinkaan ollut aivan päällimmäisenä himona.
Sitten, kun emme keksineet oikeastaan mitään muuta täytettä toukokuun alkuun, niin estääksemme täydellisen tylsistymisen kämppään ilmestyi yksi uusi pyörä ja autokin oli jo jossain välissä päivittynyt hieman vähemmän ajettuun versioon. Lisäksi päätimme OTC:n ja Rokua MTB:n yhteistyönä pistää pystyyn vielä Keskiviikko XC -sarjan ja jossain välissä piti itsekin käydä lenkillä. Nyt, kun ensimmäinen Keskiviikko XC Ellinmaalla on takana, niin täytyy sanoa, ettei tuo järjestäminen, eikä myöskään lenkillä käyminen mennyt lainkaan hukkaan! Noin viisikymmentä kuskia tuli paikalle nauttimaan tunnin kaahaamisesta ja itselläkin kulki aivan mukavasti, vaikkei vielä mikään superjalka ollutkaan. Mutta jos perusiltana pystyy jo tuollaiseen kyytiin, niin tästähän saattaa tulla aivan mukava kesä.
Nythän sitä voisi periaatteessa rauhoittua, mutta ehkä Helin Tallboyhin pitää vielä vaihtaa keula ja samallahan siitä menee sitten kiekotkin uusiksi, kämppä pitäisi ehkä saada johonkin parempaan järjestykseen, jotain romua voisi tietysti laittaa vielä myyntiinkin ja kilpaakin olisi kiva ajaa. Joten älkää hyvät lukijat pidättäkö hengitystänne seuraavaakaan tekstiä odotellessa. Käykää lenkillä, nauttikaa keväästä ja olkaa rauhassa - kyllä me vielä jotain jännää keksimme tällekin kesälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti